Kun Vestasta tuli nivelrikkoinen

Vestan lonkka- ja kyynärkuvien lausunnot tuli tänään. Tuloksena kyynärät 0/0 (terveet) ja lonkat D/D (asteikko A-E). Jotenkin osasin aavistaa, että täysin terveet ei lonkat ole (ja sen takia Vestan kuvauksiin veinkin), mutta D:n lonkat oli silti aikamoinen ylläri. Raportissa on maininta, että Vestalla on asteen 2 kohtalainen arthrosis, eli nivelrikkoa/-kulumaa molemmissa lonkkanivelissä.

Tottakai mua harmittaa, mutta ei tässä auta jäädä murehtimaan. Kausikortti Helsingin koirauimalaan ja nivelvalmisteet on hankintalistalla. :) Olen onnellinen siitä, että muilta osin Vesta on kunnossa. Polvi- tai kyynärnivelongelmat olisi omasta mielestäni olleet ikävämpi juttu. Lihaskunnon ylläpitoa, nivelystävällistä liikuntaa ja iloista mieltä, niin eiköhän me tästä selvitä.

Minun rakas Vestu. <3

Heinolan KR-näyttely 19.8.

Noniin, näyttelystä kotiuduttu! Olipa taas semmonen reissu, että on ihan kivaa etten ole niin näyttelyhullu että olisin joka viikonloppu jossain näyttelyssä. :) Kivaahan meillä toki oli ja seurakin oli mitä mainiointa, mutta näyttelyn suurimmaksi ongelmaksi koin ahtauden.. Kehät olivat tosi lähekkäin ja häkeille tai ylipäätään leiriytymiselle jäi tosi vähän tilaa. Kehien väliset "käytävät" olivat tosi kapeat.. Onneksi otin Junolle häkin mukaan, se sai kölliä siellä niin ei tarvinnut kyylätä jatkuvasti läheltä ohi kulkevia koiria. Sääkin olisi voinut olla parempi. Meidän kehän aikaan tihutti ärsyttävästi ja myöhemmin alkoi sataa reippaammalla kädellä.

Junolla meni näyttelyssä ihan kivasti. Tosi hyvin se malttoi ravata ja seisoskella koleahkosta sateesta huolimatta. Tuomari Markku Mähönen oli hyvin tarkka ja se kopeloikin koiran päästä varpaisiin ja katseli jopa hampaita aika kauan, kun yleensä tuomarit vaan kurkkaa koiran suuhun. Lisäksi me juostiin Junon kanssa kehä ympäri useampaan kertaan. Arvostelu oli seuraavanlainen:

"Hyvä vahvuusaste, hyvä uroksen leima. Oikea pään muoto, hieman vielä pehmeyttä korvissa. Hyvä kaula sekä seistessä ylälinja. Hyvät kulmaukset. Hieman pehmeyttä käpälissä. Liikkeessä ylälinja pyöristyy ja lantio pyöristyy, askel voisi olla pidempää."

Samoista asioista tuli siis palautetta kuin edellisilläkin kerroilla. Junolla on aika rennot ranteet vielä. Harkinnassa on, että alan käyttää koiria säännöllisesti koirauimalassa. Helsingin koirauimala olisi lähempänä, mutta siellä on pienempi allas kuin Hyvinkäällä. Hyvinkäälle veisin koirat ehdottomasti jos mulla olis auto, mutta eiköhän tuo Helsingin uimalakin meille kelpaa. Uimalla saisi Junon kroppaan vähän lisää jäntevyyttä (ja ranteille tehokasta ja nivelystävällistä vahvistusta) ja Vestallekin uinti voisi tehdä hyvää kuntoilumielessä. Sarjakortin ajattelin hankkia, mutta niitä on myynnissä rajallinen määrä. Otan huomenna koirauimalaan yhteyttä ja kysyn että josko niitä on vielä saatavilla.

Tuloksena ERI JUK1, ei SA:ta, eli serti jäi saamatta. Lisää harjoitusta ja ranteita ja selkää vahvistavaa liikuntaa niin hyvä tulee. :) Vaikka onhan Juno jo nyt minusta maailman suloisin ja hienoin pikkuinen xolo-lapsi. <3

Juno mäkkärin parkkiksella valmiina lähtöön!

Terveystutkimuksia ja ihonhoitoa

Viimeinen lomaviikko alkoi sillä, että nukuin vähän liian pitkään. Tai siis kyllä mä aamulla heräsin ja käytin koirat, mutta sitten menin vielä takaisin sänkyyn sen jälkeen.. Ja heräsin klo 15! Ups. Sitten vaan pikapikaa suihkuun ja Junon kanssa ulos, koska meillä oli Vestan kanssa tiedossa eläinlääkärireissu.

Mevetiin siis suunnistimme! Ihana ylläri oli, että täältä meiltä pääsi sinne suoraan bussilla, melkein ovelta ovelle! Ihan huippua, kun yleensä kaikki tarpeelliset bussit lähtee vaan Myyrmäestä, eikä aja läheltäkään Kaivokselaa. Bussi oli myös ihanan tyhjä ja siellä oli tehokas ilmastointi. Oli nautinnollinen bussimatka kerrankin. :) Mevetissä oltiin n. 10 minuuttia etuajassa ja pikkuhiljaa sitä alkoi muutkin valua paikalle. Sain Vestalle pupilleja laajentavat silmätipat ja sitten vaan odoteltiin että ne alkaa vaikuttamaan. Meidän vuoro olikin ekana, kun kaikki muut koirat piti rauhoittaa röntgenkuvauksen takia. Vestan tutkimuksia varten ei tarvinnut rauhoitusta.

Vestan tutki mukava ja rempseä herra Per Axelsson. Vestan mielestä kyseinen herra ei kyllä ollut kovinkaan mukava, kun Vesta vähän arastelee kookkaita ja matalaäänisiä miehiä. Vähän Vesta siinä pöydällä tutisi, varsinkin kun silmiä tutkittiin, kun eläinlääkärin naama oli ihan likellä Vestan nassua. Vesta ei sentään ruvennut murisemaan, mitä se yleensä tekee jos se ei ole jostain tilanteesta varma. Sydämen kuuntelu ja polvien kopelointi menikin huomattavasti mukavammissa ja rennommissa merkeissä. :)

Tutkimuksiin meni aikaa ehkä 20 minuuttia ja pois lähdettiin terveen paperit kourassa. Vestan polvissa tulos 0/0 (eli paras mahdollinen), silmät terveet ja sydänäänissä ei ollut mitään huomautettavaa. Nyt vielä odotellaan lonkka- ja kyynärlausuntoja Kennelliitosta, toivon toki että sieltäkin tulee yhtä iloisia uutisia. Silmätutkimus mua jännitti erityisesti, koska Vestan yhdellä sisaruksella oli silmäongelmia ja pimeään aikaan tai pimeässä tunnelissa tmv. Vesta on usein varpaillaan ja säikkyy helposti. Minä tietysti pienessä päässäni kauhistelin, että mun koiran silmissä on taatusti vikaa jos se ei näe pimeässä. Mutta se taitaakin olla vaan "pimeänpelkoa". Huh!

Kotimatkalla otin Vestasta kuvan, missä toinen on niiin nättinä että! Minun kaunis prinsessa. <3

Tuosta kuvasta näkee hyvin miten Vestan karva on tummunut kun se on kasvanut. Trimmauksen jälkeen Vesta oli ihan blondi, ja sen kropan väri erottui selkeästi jalkojen punertavasta väristä. Nyt se on kokonaan semmoinen kullanpunainen väriltään, kuten jalat on. Oikeastihan Vesta on tosi tumma soopelinvärinen.

Turkin ajamista seuraavana päivänä

Vestan turkki normaalitilassa
(mustan karvan määrä muuttuu aina karvanlähdön tullen)

Iltapuhteeksi tein Junolle vielä kuorinnan oliiviöljyllä ja fariinisokerilla. Juno oli harvinaisen yhteistyökykyinen tänään, yleensä se ei jaksa ollenkaan seisoskella suihkunurkkauksessa vaan tekisi mielellään kaikkea muuta. Selvittiin operaatiosta ennätysajassa ja nyt on pojalla pehmoinen iho (ja mulla myös silkkisen tuntuiset kädet!). Todennäköisesti joudun uusimaan homman vielä ennen viikonloppua, kun sunnuntaina meillä on näyttely! Junon iho on niin ihanan näppyläinen ja rupinen kun hyttyset syö ja tulee finnejä ja kaikkea muuta tylsää. :/

Öljytty bodari :D

Huomenna Myrsky-serkku tulee kylään! Jee! Mielenkiinnolla odotellaan!