Mevetiin siis suunnistimme! Ihana ylläri oli, että täältä meiltä pääsi sinne suoraan bussilla, melkein ovelta ovelle! Ihan huippua, kun yleensä kaikki tarpeelliset bussit lähtee vaan Myyrmäestä, eikä aja läheltäkään Kaivokselaa. Bussi oli myös ihanan tyhjä ja siellä oli tehokas ilmastointi. Oli nautinnollinen bussimatka kerrankin. :) Mevetissä oltiin n. 10 minuuttia etuajassa ja pikkuhiljaa sitä alkoi muutkin valua paikalle. Sain Vestalle pupilleja laajentavat silmätipat ja sitten vaan odoteltiin että ne alkaa vaikuttamaan. Meidän vuoro olikin ekana, kun kaikki muut koirat piti rauhoittaa röntgenkuvauksen takia. Vestan tutkimuksia varten ei tarvinnut rauhoitusta.
Vestan tutki mukava ja rempseä herra Per Axelsson. Vestan mielestä kyseinen herra ei kyllä ollut kovinkaan mukava, kun Vesta vähän arastelee kookkaita ja matalaäänisiä miehiä. Vähän Vesta siinä pöydällä tutisi, varsinkin kun silmiä tutkittiin, kun eläinlääkärin naama oli ihan likellä Vestan nassua. Vesta ei sentään ruvennut murisemaan, mitä se yleensä tekee jos se ei ole jostain tilanteesta varma. Sydämen kuuntelu ja polvien kopelointi menikin huomattavasti mukavammissa ja rennommissa merkeissä. :)
Tutkimuksiin meni aikaa ehkä 20 minuuttia ja pois lähdettiin terveen paperit kourassa. Vestan polvissa tulos 0/0 (eli paras mahdollinen), silmät terveet ja sydänäänissä ei ollut mitään huomautettavaa. Nyt vielä odotellaan lonkka- ja kyynärlausuntoja Kennelliitosta, toivon toki että sieltäkin tulee yhtä iloisia uutisia. Silmätutkimus mua jännitti erityisesti, koska Vestan yhdellä sisaruksella oli silmäongelmia ja pimeään aikaan tai pimeässä tunnelissa tmv. Vesta on usein varpaillaan ja säikkyy helposti. Minä tietysti pienessä päässäni kauhistelin, että mun koiran silmissä on taatusti vikaa jos se ei näe pimeässä. Mutta se taitaakin olla vaan "pimeänpelkoa". Huh!
Kotimatkalla otin Vestasta kuvan, missä toinen on niiin nättinä että! Minun kaunis prinsessa. <3
Tuosta kuvasta näkee hyvin miten Vestan karva on tummunut kun se on kasvanut. Trimmauksen jälkeen Vesta oli ihan blondi, ja sen kropan väri erottui selkeästi jalkojen punertavasta väristä. Nyt se on kokonaan semmoinen kullanpunainen väriltään, kuten jalat on. Oikeastihan Vesta on tosi tumma soopelinvärinen.
 |
| Turkin ajamista seuraavana päivänä |
 |
| Vestan turkki normaalitilassa (mustan karvan määrä muuttuu aina karvanlähdön tullen) |
Iltapuhteeksi tein Junolle vielä kuorinnan oliiviöljyllä ja fariinisokerilla. Juno oli harvinaisen yhteistyökykyinen tänään, yleensä se ei jaksa ollenkaan seisoskella suihkunurkkauksessa vaan tekisi mielellään kaikkea muuta. Selvittiin operaatiosta ennätysajassa ja nyt on pojalla pehmoinen iho (ja mulla myös silkkisen tuntuiset kädet!). Todennäköisesti joudun uusimaan homman vielä ennen viikonloppua, kun sunnuntaina meillä on näyttely! Junon iho on niin ihanan näppyläinen ja rupinen kun hyttyset syö ja tulee finnejä ja kaikkea muuta tylsää. :/
 |
| Öljytty bodari :D |
Huomenna Myrsky-serkku tulee kylään! Jee! Mielenkiinnolla odotellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti